Wuh wuh wuh!

   Meillä onkin taas ollut aika pitkä tauko tässä bloggailussa, mutta jospa tässä syksyä kohti vähän aktivoituisimme tälläkin rintamalla...  Kesä meni tänä vuonna ihan huomaamatta kun ei kunnon helteitäkään saatu ja koko ajan vain odoteltiin kesän alkavan. Painoin töissä pitkää päivää koko kesän, mutta pikkuisen oli sentään lomasia siinä välissä. Hoitelin myös sairasta mummoa ja välillä kävi Ransukin häntä katsomassa.  Elokuussa Ransua sitten ihmetyttikin suuresti kun mentiin käymään mummolassa ja mummon  haju kyllä löytyi, mutta kotona olikin vain ukki. Piti etsiä ja haistella kaikki paikat ja vähän uikuttaakin, ihan kuin olisi meidän kanssa mummoa ikävöinyt. Ransu ja naapurin Rane ovat molemmat olleet niin huippuja, ihan selvästi viestittäneet: "Otan osaa!". 
    Kesätohinat ovat nyt siis ohi ja toivottavasti seuraisi vähän rauhallisempi jakso elämässä. Ransu on onnekas koira kun hänen ei tarvitse paljon olla  yksin kotona. "Mami" on syksyllä ja talvella enemmän kotona ja "isukki" kesällä. Eilen olimme Ransun kanssa ensimmäisiä päiviä kahdestaan kotosalla museotyön loputtua ja heti meille sattui aikamoinen ampiaisepisodi.  Jostain kumman rakosesta sisälle oli päässyt ainakin viisi tai kuusi ampiaista, jotka pörräsivät ympäriinsä. Muutama niistä alkoi pörrätä ihan Ransun ympärillä ja hän jähmettyi pelosta paikoilleen ja alkoi täristä. Menin rauhoittelemaan Ransua ja siitäkös ampiaiset saivat vain lisää virtaa ja siirtyivät pörräämään ja häiriköimään myös minun ympärilleni. Siinä sitten tovi ihmeteltiin ja toivottiin niiden häipyvän. Pitkään ne jaksoivatkin meitä kiusata, mutta onneksi eivät sitten ehtineet kumpaakaan pistää.
      Ihana ilma houkuttelee nyt meitä ulos, joten lisää ensi kerralla!